Merenkävijöillä on neljä tukikohtaa: Särkkä, Granlandet, Sulkaniemi ja Stenskär.
Särkkä on seuran päätukikohta, venesatama ja purjehduskauden toiminnan keskus. Muut saaret ovat majasaaria, jotka on tarkoitettu purjehdusretkien kohteiksi ja jäsenten vapaa-ajan viettoon. Saarten lukittujen rakennusten avaimen voivat jäsenet lunastaa käyttöönsä maksamalla siitä vahvistetun panttimaksun (80€), jonka saa takaisin avaimen palauttamisen yhteydessä.
Saaret kartalla
Huomaathan koronapandemiasta johtuvat, voimassaolevat rajoitteet ja säännöt koskien toimintaa saarilla ja saunojen käyttöä. Voimassaolevat säännöt ja ohjeet sekä muutokset niissä tiedotetaan suoraan jäsenille sekä etusivulla kohdassa Tuoreet tiedotteet.
Särkkä on seuran päätukikohta, venesatama ja purjehduskauden toiminnan keskus. Muut saaret ovat majasaaria, jotka on tarkoitettu purjehdusretkien kohteiksi ja jäsenten vapaa-ajan viettoon. Saarten lukittujen rakennusten avaimen voivat jäsenet lunastaa käyttöönsä maksamalla siitä vahvistetun panttimaksun (80€), jonka saa takaisin avaimen palauttamisen yhteydessä.
Saaret kartalla
Huomaathan koronapandemiasta johtuvat, voimassaolevat rajoitteet ja säännöt koskien toimintaa saarilla ja saunojen käyttöä. Voimassaolevat säännöt ja ohjeet sekä muutokset niissä tiedotetaan suoraan jäsenille sekä etusivulla kohdassa Tuoreet tiedotteet.
Särkkä
|
N 60° 9' E 24° 58' (WGS84), karttasarjat A ja B, karttalehti 626.
Särkkä on seuran päätukikohta ja purjehduskauden toiminnan keskus. Merenkävijöillä on ollut yli kahdeksankymmentä vuotta oikeus käyttää Särkkää tässä tarkoituksessa eräin ehdoin; mm. yleisölle on varattava pääsy saarta ja sen linnakkeita katsomaan. Saarella toimii yleinen ravintola Särkänlinna, katso lisää ravintolasarkanlinna.fi. Saarella on seuran telakka sekä laituri- ja poijupaikkoja jäsenten veneitä varten. Vieraat voivat vuokrata Särkältä vuorokausi- tai viikkopaikan. Telakkamestari työskentelee ja asuu saarella. Kulkuyhteys saarelle hoidetaan yhteysveneellä Ullanlinnan laiturilta. |
Särkkä ilmasta kuvattuna viereisen Harakkan yltä, kuva Sampo Kiviniemi.
|
Granlandet
Graniksen suojaisa lahti, kuva Vesa Ruoho.
Granlandet sijaitsee Eestiluodon saariryhmässä, Sipoon ulkosaaristossa. Matkaa Särkältä on n. 8 mpk. Saari on Helsingin kaupungin omistuksessa ja seuralla on vuokrasopimus sen käytöstä satamapaikkanaan. Saari on asumaton, mutta Eestiluodossa asuu kalastajia ja kausiasukkaita. Kalastusalue ulottuu 50 metriä rantaviivasta.
Saarelle on rakennettu vuonna 1951 upealle paikalle sauna. Seura toimittaa saarelle polttopuita. Saarella kasvaviin puihin ei saa koskea.
Satama
Granlandet on ulkosaaristossa ja alttiina sään vaikutuksille. Saaren satama on avoin pohjoisen ja koillisen sekä kaakon ja etelän välisille tuulille.
Satamassa on peräpoijuja rantakivikon edustalla. Keskemmällä lahtea on yksi haalauspoiju. Maihinnousu korkeakeulaisista veneistä edellyttää keulaportaita.
Saarelle on rakennettu vuonna 1951 upealle paikalle sauna. Seura toimittaa saarelle polttopuita. Saarella kasvaviin puihin ei saa koskea.
Satama
Granlandet on ulkosaaristossa ja alttiina sään vaikutuksille. Saaren satama on avoin pohjoisen ja koillisen sekä kaakon ja etelän välisille tuulille.
Satamassa on peräpoijuja rantakivikon edustalla. Keskemmällä lahtea on yksi haalauspoiju. Maihinnousu korkeakeulaisista veneistä edellyttää keulaportaita.
Sulkaniemi
Sulkaniemi sijaitsee Onaksen saaristossa, Porvoon kaupungin alueella ja on Långö-nimisen saaren luoteinen osa. Kapea kannas erottaa niemen muusta saaresta, matka Särkältä on noin 17 mpk. Niemen pinta-ala on noin 10 ha, ja se ostettiin seuralle 1948. Saarella on 1910 rakennettu maja, joka on saneerattu uuteen uskoon 1971-72, sekä vuosina 1951-57 rakennettu “Kallen” sauna. Saunaa käytetään periaatteella: ensin naisten ja sitten miesten vuoro. Jäsenten perustaman “Saunasäätiön” 1979 rakentama Havulinna-sauna siirtyi kaikkien jäsenten käyttöön 1989 ja toimii nykyään perhesaunana.
Satama
Kalliorannalla on kiinnitysrenkaita sekä laituri veneen kiinnitystä varten. Ranta on poukaman puoliväliin asti riittävän syvä suurillekin veneille. Veneen keulasta voi astua suoraan maihin. Poukamassa on myös poijuja perän kiinnitystä varten. Ankkuripohja on pitävä. Majaniemen pohjoispuolella on ponttonilaituri ja rantakalliolla lisäksi useita kiinnittymispaikkoja peräpoijuineen. Saarella ei ole enää puhelinta.
Talkootyöt Sulkaniemessä
Majasaarten sääntöjen mukaan ”jokainen seuran jäsen on majasaarilla oleskellessaan velvollinen suorittamaan pieniä saarien kunnostus- tai parannustöitä.” Erityisesti Sulkaniemessä yli 10 hehtaarin saaritilana riittää jatkuvasti pientä tekemistä. Saaritoimikunta ylläpitää majassa kulloinkin tehtävissä olevista töistä luetteloa, josta työn voi valita ja tekemisen kuitata. Pienillä kunnostus- tai parannustöillä ei kuitenkaan voi suorittaa varsinaista talkoovelvoitetta. Katso talkoopäivät jäsentiedotteista tai vuosikirjasta.
Huomioitava Sulkaniemessä
Tiskivesien laskeminen Sulkaniemen etulahteen on ehdottomasti kielletty. Juniorileirin aikana on muiden kuin leiriin osallistuvien veneiden käynnit saaressa kielletty. Rapuseiluun aikana on etulahti varattu kilpaileville veneille.
Satama
Kalliorannalla on kiinnitysrenkaita sekä laituri veneen kiinnitystä varten. Ranta on poukaman puoliväliin asti riittävän syvä suurillekin veneille. Veneen keulasta voi astua suoraan maihin. Poukamassa on myös poijuja perän kiinnitystä varten. Ankkuripohja on pitävä. Majaniemen pohjoispuolella on ponttonilaituri ja rantakalliolla lisäksi useita kiinnittymispaikkoja peräpoijuineen. Saarella ei ole enää puhelinta.
Talkootyöt Sulkaniemessä
Majasaarten sääntöjen mukaan ”jokainen seuran jäsen on majasaarilla oleskellessaan velvollinen suorittamaan pieniä saarien kunnostus- tai parannustöitä.” Erityisesti Sulkaniemessä yli 10 hehtaarin saaritilana riittää jatkuvasti pientä tekemistä. Saaritoimikunta ylläpitää majassa kulloinkin tehtävissä olevista töistä luetteloa, josta työn voi valita ja tekemisen kuitata. Pienillä kunnostus- tai parannustöillä ei kuitenkaan voi suorittaa varsinaista talkoovelvoitetta. Katso talkoopäivät jäsentiedotteista tai vuosikirjasta.
Huomioitava Sulkaniemessä
Tiskivesien laskeminen Sulkaniemen etulahteen on ehdottomasti kielletty. Juniorileirin aikana on muiden kuin leiriin osallistuvien veneiden käynnit saaressa kielletty. Rapuseiluun aikana on etulahti varattu kilpaileville veneille.
Stenskär
Stenskär sijaitsee Nauvon saaristossa Gullkronan eteläpuolella.
Merenkävijät on vuokrannut alueen omistajalta Stenskärin läntisimmän niemen, jossa sijaitsee vuonna 1987 rakennettu sauna. Lisäksi Merenkävijöillä on vuokralla poijupaikkoja Stenskärin ja Birsskärin välisellä suojaisalla lahdella. Vierasvenelaiturin vieressä sijaitsevassa puodissa myydään vihanneksia, saaristolaisleipää ja kalaa. Saarella sijaitsee luontopolku ja näköalatorni josta on hienot näkymät läheiseen saaristoon.
Merenkävijät on vuokrannut alueen omistajalta Stenskärin läntisimmän niemen, jossa sijaitsee vuonna 1987 rakennettu sauna. Lisäksi Merenkävijöillä on vuokralla poijupaikkoja Stenskärin ja Birsskärin välisellä suojaisalla lahdella. Vierasvenelaiturin vieressä sijaitsevassa puodissa myydään vihanneksia, saaristolaisleipää ja kalaa. Saarella sijaitsee luontopolku ja näköalatorni josta on hienot näkymät läheiseen saaristoon.
Majasaarten maihinnousu ja oleskeluoikeus
Seuran majasaarille rantautuminen ja oleskeluoikeus on sallittu ainoastaan seuran venerekisteriin merkityllä katsastetulla
veneellä, jonka päällikkönä toimii seuran jäsen. Veneessä tulee olla esillä seuran lippu tai seuran viiri.
Majasaarten säännöt ja ohjeet
Majasaarten järjestyssäännöt on julkaistu Vuosikirjassa tukikohtien esittelyn jälkeen. Jokaisen majasaariin aikovan venekunnan tulee etukäteen tutustua majasaarten sääntöihin ja ohjeisiin.
Kaikissa majasaarissa on saarikansiot, jotka sisältävät “Majasaarten järjestyssäännöt” ja saarten käyttöön liittyvät ohjeet. Kansioihin on kerätty lisäksi muuta saariin liittyvää tietoa. Majasaarten järjestyssääntöjen mukaan veneen ja miehistön jäsenten nimet on merkittävä vieraskirjaan. Tämä tulee tehdä heti rantautumisen jälkeen, se kuuluu hyvään merimiestapaan.
veneellä, jonka päällikkönä toimii seuran jäsen. Veneessä tulee olla esillä seuran lippu tai seuran viiri.
Majasaarten säännöt ja ohjeet
Majasaarten järjestyssäännöt on julkaistu Vuosikirjassa tukikohtien esittelyn jälkeen. Jokaisen majasaariin aikovan venekunnan tulee etukäteen tutustua majasaarten sääntöihin ja ohjeisiin.
Kaikissa majasaarissa on saarikansiot, jotka sisältävät “Majasaarten järjestyssäännöt” ja saarten käyttöön liittyvät ohjeet. Kansioihin on kerätty lisäksi muuta saariin liittyvää tietoa. Majasaarten järjestyssääntöjen mukaan veneen ja miehistön jäsenten nimet on merkittävä vieraskirjaan. Tämä tulee tehdä heti rantautumisen jälkeen, se kuuluu hyvään merimiestapaan.