Helsinki 27.10.1975
Dipl.ins. Arno Wiklund
Kiitän ystävällisyydestänne tänään käydyssä puhelinkeskustelussa. Mahdollisesti Teitä kiinnostaa saada “ palautetta” lähes 30 vuotta sitten suunnittelemastanne Wiklund-risteilijästä.
Tietääkseni melkein kaikki Weekendit purjehtivat vielä aktiivisesti. Helsingissä on ainakin 7 venettä: N:o 2 Wipan (NJK), 3 Windil (M), 4 Wibeke (SPS), 7 Wine (HSK, uusi nimi), ( Wiri (M, uusi nimi), 11 Windy (NJK) ja 15 Winette. Ainoa alkuperäisellä omistajallaan oleva vene lienee Turussa Gardbergin Violetta. Ostimme Windilin kesäksi 1968, veneen alkuperäinen omistaja on ollut Lydecken Turussa.
Kahdeksan innokkaan purjehduskesän jälkeen haluaisin ilmaista tyytyväisyyteni suunnittelemaanne matkaveneeseen. Olen perheeni kanssa viettänyt kaikki vapaa-aikani merellä. Pääasiassa olemme risteilleet Suomen läntisessä saaristossa. Pisin avomerimatka on ollut Gotlannin ympäripurjehdus, neljä kertaa olemme tähän asti tutustuneet Ruotsin itäsaaristoon.
Veneen rakenteeseen ei juuri ole tarvinnut puuttua. Perusominaisuudet ovat mielestäni nykyiseen venekantaan verrattuna erittäin hyvät. Tosin on todettava, että veneen liikkeelle saamiseksi on riki viritettävä huolellisesti ja venettä on ajettava melko tarkasti. Ostaessamme Windilin se oli mahdottoman ”luovikärkäs”. Nykyisin masto on aivan pystysuorassa ja peräsimen pinta-alaa on lisätty jonkin verran. Näiden muutosten ansiosta vene on täysin balanssissa. Vaikka purjeet eivät enää ole parhaat mahdolliset, pääsemme nousemaan tehokkaasti tuuleen n. 35 asteen kryssikulmalla. Uusia purjeita on hankittu genoa ja spinaakkeri.
Veneen parhaat puolet ovat mielestäni miellyttävä ja rauhallinen käyttäytyminen aallokossa, luotettavuus kovassakin säässä, nykyajan mittapuunkin mukaan hyvä asuttavuus ja erittäin kaunis muotoilu. Heikkouksiakin toki on: perä ei ehkä ole aivan kaikissa oloissa tarpeeksi kantava, kevyehkössä tuulessa on lähes mahdotonta luovia vastamaininkiin.
Veneen runko on rakennettu pula-ajan olot huomioiden erittäin hyvin (Kaskinen 1947). Se on vieläkin täysin tervettä puuta. Valitettavasti olen tyhmyyttäni aiheuttanut joitakin vaurioita. Heti ensimmäisenä kesänä ajoin pahasti karttaan merkitsemättömälle kivelle, seurauksena mahdoton purjehdusvuoto. Kiristin kölipultit ja uusin joitakin pohjalaudoituksen ruuveja. Vene oli taas tiivis kuin pullo, kunnes neljä vuotta sitten ajoin eräänä lokakuun yönä yksinpurjehduksellani veneen täysin kuiville vesirajassa olevalle luodolle. Purjehdusvuoto oli taas entistä pahempi. Suoritin jo totutut korjaukset, mutta tähän päivään mennessä en ole saanut venettä täysin tiiviiksi. Nyt uskoisin kuitenkin paikallistaneeni jäljellä olevan purjehdusvuodon syyn: ensimmäinen ja toinen kölipultti.
Nostin veneen tänä syksynä ylös tavallista aikaisemmin ja olen jo ehtinyt irrottaa em. kölipultit. Taaempaa niistä ei ollut aikaisemmin kiristetty, koska se on mastonkengän etureunan alla (miksi?). Nyt tein raa ´asti loven mastonkenkään ja pääsin käsiksi pulttiin. Molemmat pultit olivat kuin uusia, mutta kylläkin jonkin verran vääntyneet. Tarkoitukseni on tänä talvena uusia pultit ja rakentaa ensimmäisen pultin kohdalle pohjatukki, joka myös jäykistäisi pohjalaudoitusta (onkohan jokin syy siihen, että ensimmäinen kölipultti on kiinnitetty ainoastaan emäpuuhun ilman pohjatukkia?).
Myös maston kanssa on ollut joitakin ongelmia. Toissa kesänä puomi tuli maston takaseinän lävitse kovassa myötälaitaisessa Hangon läntisellä selällä ensimmäisenä kesälomapäivänä! Pääsimme kuitenkin onnellisesti Turkuun, vaikka konettakaan ei ollut. Masto oli haljennut liimasaumasta. Mielestäni siinä oli rakennevika: Puomikiskon alaosan kohdalla oli suora liimasauma, joka oli pettänyt. Oma syyni tietysti oli, että puomin horisontaalisesti suorana pitävä ”jikkitalja”” oli kiskottu niin kireälle kuin suinkin.
Masto korjattiin Turussa, mutta en saanut mistään ammattimiehen apua. Nyt paikka on murtunut kosteusvirheen takia kummankin sivulaudan ja aion uusia koko maston alaosan alkuperäisiä liitoskohtia myöten.
Pieniä vastoinkäymisiäkin on siis ollut, mutta olen kuitenkin erittäin tyytyväinen veneeseeni. Uuden hankkiminen ei ole tullut mieleeni, eipä silti: Hinnat ovat nousseet niin rajusti, ettei vaihto olisi helppoa. Tulemme siis purjehtimaan Windilillä vielä vuosia.
Näinkin iäkkään veneen kunnossapito vaatii melkoista työtä ja tietoa. Miksi esim. em. kölipultti on kiinnitetty ainoastaan keulavantaan ja emäpuun lävitse ilman pohjatukkia, miksi maston lautojen liitokset on tehty siten, että tyven puolella oleva lauta on alimmaisena jne.? Kaikki veneen konstruktiota koskeva tieto on siis erittäin arvokasta. Olisin erittäin kiitollinen, jos ystävällisesti voisitte esim. postiennakkolähetyksenä lähettää minulle joitakin veneen rakennetta selventäviä piirrosjäljennöksiä. Myös maston rakennetta koskevat piirustukset olisivat tervetulleita, koska sen nykyinen rakenne tuskin vastaa alkuperäiskonstruktiota.
Kunnioittavasti Risto Telaranta
PS Kirjoittaja sai vastaanottajalta konstruktiopiirrustuksia/ET